VALMENNUSFILOSOFIA

Henkilökohtaiset valmennukset alkavat aina tavoitteesta kehittää yksilöstä hyvä liikkuja. Fyysisesti hyvinvoiva ihminen on samalla myös hyvä liikkuja. Hyvällä liikkujalla ei ole huutavia puolieroja raajojen välillä, eikä lihasepätasapainoa eri puolilla kehoa. Hyvä liikkuja hallitsee kehonsa perusliikeradat sekä osaa hakea tukea ja tasapainoa vahvasta keskivartalosta. Hyvä liikkuja on perusedellytyksenä silloin kun halutaan tehokkaasti kehittää yksilön fyysisiä ominaisuuksia.

Ravinto ja ruokavalio, sanat jotka aiheuttavat polarisoituja mielipiteitä hyvässä ja pahassa. Mitä on normaali syöminen? Voiko ruoasta nauttia ja samalla ylläpitää hyvää kuntoa? Jokaisen asiakkaan kanssa valmennuksen päätavoitteena on ruokavalion järkeistäminen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. On hyvä muistaa että yksinkertaisten perusasioiden hallitseminen usein jo riittää laadukkaaseen lopputulokseen ja pikkuasioiden hifistely astuu kuvaan vasta paljon myöhemmin, jos koskaan. Elämäntaparemontissa pienet muutokset kerrallaan sekä ruokailutottumuksissa, että toimintatavoissa ovat avainasemassa. Urheiluvalmennuksissa panostuksen arvoinen asia on usein riittävä energiansaanti tehokkaan harjoittelun mahdollistamiseksi.

Voima on ominaisuus jota usein ylenkatsotaan. Kuitenkin voima, varsinkin maksimivoima, on ainoa voiman ominaisuus joka korreloi positiivisesti kaikkiin muihin voiman osa-alueisiin. Sopivalla määrällä voimaharjoittelua pidetään tuki- ja liikuntaelimistö toimintakykyisenä, lisätään luuston tiheyttä sekä pienennetään loukkaantumisriskiä. Urheilumaailmassa jopa maratoonari kestävyyslajien edustajana hyötyy voimaharjoittelusta ja sen tuomasta taloudellisuudesta, kun yksittäisen juoksuaskeleen voimantuottoaika lyhenee.

Liikkuvuus eli notkeus, tarkoittaa kehon nivelten liikelaajuutta. Mitä suurempaan liikelaajuuteen kykenet, sitä paremmin voit tuottaa voimaa ja ylläpitää tasapainoa sekä hallita liikkumistasi. Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen on tärkeä elementti jokaisen valmennettavan kohdalla. Urheilijalla huono liikkuvuus tarkoittaa suurempaa loukkaantumisherkkyyttä ja lajisuorituksen vajavaisuutta. Terveys- ja kuntoliikkuja taas saa hyvän liikkuvuuden kautta toimintakykyä arkeen sekä tuloksekkaampaa harjoittelua voima ja kestävyysominaisuuksiin.

Kestävyys on yksi toimintakykyä ylläpitävistä ominaisuuksista, oli kyse sitten lihaskestävyydestä tai aerobisesta kestävyydestä. Jokaisella ihmisellä jo kestävyysominaisuuksien perustason parantaminen tuo merkittäviä positiivisia vaikutuksia hengitys ja verenkiertoelimistön toimintaan ja terveyteen. Nämä vaikutukset ovat sekä toiminnallisia, että rakenteellisia, sydänlihaksen vahvistumisesta leposykkeen madaltumiseen.

Psyyke sekä psyykkinen valmennus ovat viimeaikoina kohottaneet profiiliaan liikuntamaailmassa ja elämäntapamuutoksissa. On kuitenkin hyvä lähtökohtaisesti tiedostaa ettei psyykkisen valmennuksen tarvitse aina olla jokin ulkoinen kokonaisuus joka tuodaan muun valmennuksen päälle täysin irrallisena osana. Psyykkinen valmentaminen on yksinkertaisimmillaan harjoittelun aikaista kanssakäymistä, keskustelua ja ajatusten vaihtoa. Psyykkinen valmennus perustuu aina hyvään vuorovaikutukseen valmentajan ja valmennettavan välillä, kohtaamiseen yksilönä sekä kokonaiselämäntilanteen huomioimiseen. Mielikuvaharjoittelu, kotitehtävät ja keskustelu voivat olla toimiva osa prosessia, mutta henkisen valmennuksen ensiaskeleet otetaan jo ensitapaamisella ja usein täysin huomaamatta.